kuvituskuva

Tietoa kurkkusyövästä


Tämä artikkeli sisältää seuraavat osiot:

Kurkkusyövän oireet
Kurkkusyövän tutkiminen
Kurkkusyövän hoito
Kurkkusyövän kuntoutus ja kontrollikäynnit
Puheen kuntoutus
Kurkunpään poisto
Tukea sairauden kanssa



Mikä kurkkusyöpä?

Kurkunpään syöpä on tavallisimpia pään ja kaulan alueen pahanlaatuisia kasvaimia. Vuonna 2013 maassamme diagnosoitiin 119 kurkunpään syöpää, joista miehillä 106. Kurkunpään syöpä miehillä on vähentynyt alle puoleen 1960-luvun tilanteesta. Silti miehillä esiintyy edelleen syöpää kymmenkertainen määrä naisiin verrattuna.

Kurkunpään syöpä on tyypillisesti eläkeikäisten tauti, mutta riski sairastua siihen lisääntyy merkittävästi jo 50. ikävuoden jälkeen. Kurkunpään syövän tavallisemmat riskitekijät ovat tupakointi ja runsas alkoholin käyttö.



“Kurkunpään syöpä miehillä on vähentynyt alle puoleen 1960-luvun tilanteesta.”



Kurkkusyövän oireet

Kurkkusyövän yleisin oire on äänen käheys. Jos äänen käheys varsinkin tupakoitsijalla on kestänyt yli kolme viikkoa, on syytä tutkituttaa asia huolellisesti lääkärin vastaanotolla.

Äänihuulitason yläpuolisen syövän oireena voi olla palan tunne kurkussa, nielemiskipu, korvaan säteilevä kipu, veriyskä ja etäpesäke kaulalla sekä pitkittynyt puheäänen käheys. Suuret kurkunpään syöpäkasvaimet ahtauttavat hengitysteitä, mikä aiheuttaa hengenahdistusta.


Kurkkusyövän tutkiminen

Jos epäillään kurkunpään syöpää, perustutkimus on peilitähystys. Sen voi tehdä lääkärin vastaanotolla. Tarkempi arvio tilanteesta saadaan taipuisalla tähystimellä, joka viedään nenän kautta alanieluun lähelle kurkunpäätä.

Suora kurkunpään tähystys tehdään nukutuksessa, jotta saadaan otettua koepala ja selvitettyä syövän tarkka levinneisyys. Apuna tutkimuksessa käytetään mikroskooppia. Lisäksi tarvitaan usein tietokonetomografiaa tai magneettikuvausta, joilla saadaan tietoa onko syöpä kasvanut kurkunpään ulkopuolelle ja mahdollisista kaulan etäpesäkkeistä. Tutkimusten perusteella määritetään taudin levinneisyyden luokka, jonka perusteella valitaan hoitomuoto.



“Sopeutuminen ja kuntoutuminen on hyvä aloittaa niin pian kuin mahdollista.”



Kurkkusyövän hoito

Äänihuulitason yläpuolinen syöpä diagnosoidaan usein taudin myöhäisemmässä vaiheessa. Tällöin kaulan etäpesäkkeiden esiintyvyys diagnoosihetkellä on 25–35%. Laajan taudin ensisijainen hoito on sädehoidon ja sytostaattien yhdistelmä, eli ns. kemosädehoito.

Rajoittuneissa taudeissa voidaan vaihtoehtoisesti tehdä osittainen kurkunpään poisto tähystysleikkauksena tai kaulan kautta. Kurkunpään poisto kokonaisuudessaan on laajan taudin hoitovaihto, jos tauti uusiutuu kemosädehoidon jälkeen.

Äänihuulitasossa imusuonitus on huomattavan vähäistä. Tämän alueen syövän etäpesäkkeitä kaulalla löydetään yleensä diagnoosihetkellä harvoin ja ennuste on parempi kuin äänihuulitason yläpuolisessa kurkkusyövässä.

Äänihuuleen rajoittunut syöpä voidaan sädehoitaa tai hoitaa kirurgisesti. Kirurginen hoito tehdään tähystysleikkauksena tai kaulan kautta. Äänihuulisyövän sädehoito annetaan pienelle alueelle, minkä vuoksi sivuvaikutukset ovat vähäiset. Sädehoidon ja kirurgian jälkeen potilaan ääni on käheä. Laajemman ja kaulalle etäpesäkkeitä lähettäneen syövän hoidossa käytetään kemosädehoitoa.

Äänihuulitason alapuolinen syöpä käyttäytyy aggressiivisesti ja lähettää etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeisiin varhaisessa vaiheessa. Tämän alueen syövän hoidossa käytetään useimmiten kemosädehoitoa ja tarvittaessa koko kurkunpää poistetaan.


Kurkkusyövän kuntoutus ja kontrollikäynnit

Kurkunpään syöpään sairastuminen aiheuttaa uuden elämäntilanteen, johon sopeutuminen ja kuntoutus on hyvä aloittaa niin pian kuin mahdollista.

Hoidon jälkeen potilaalle järjestetään säännölliset kliiniset kontrollikäynnit korva-nenä- ja kurkkutautien klinikalla. Näin tuetaan ja ohjataan kuntoutumista. Tarkoitus on seurata potilaan tilaa noin viiden vuoden ajan mahdollisen uusiutumisen kannalta.

Aluksi polikliiniset vastaanottokäynnit ovat kahden kuukauden välein ja niitä harvennetaan asteittain kunnes lopuksi käynnit ovat puolen vuoden välein. Näiden yhteydessä tehdään ylähengitysteiden kliininen tarkastus. Lisäksi voidaan tehdä myös kuvantamistutkimuksia (tietokonetomografia, magneettikuvaus tai ultraäänitutkimus) tai nukutuksessa tähystystoimenpiteitä.


Puheen kuntoutus

Pienen äänihuulikasvaimen leikkaus- tai sädehoidon jälkeen voi olla eriasteista jatkuvaa käheyttä. Ääni voi oireilla vain flunssan tai muun tekijän lisätessä limakalvon turvotusta tai kuivuutta.

Jos äänihuuli on jouduttu poistamaan kokonaan, on ääni selvästi käheä, kuiskaava ja voimaton. Lisäksi voi esiintyä nielemisoireita, yskimistä ja ponnistelun vaikeutumista, koska äänirako ei sulkeudu tiiviisti. Tällöin voidaan tarvita ääniterapiaa tai äänikirurgiaa.


Kurkunpään poisto

Kurkunpään täydellisen poiston yhteydessä henkitorvi kiinnitetään kaulan ihoon pysyväksi avanteeksi (trakeostomia). Tällöin normaali äänenmuodostus ei ole enää mahdollista. Korvaavaa puheääntä voidaan kuitenkin saada aikaan esimerkiksi ääniproteesin, ns. ruokatorvipuheen tai sähköisen puhevibraattorin avulla. Muita apuvälineitä ovat erilaiset kommunikaattorit.


Tukea sairauden kanssa

Kokonaisvaltaista toipumista nopeuttaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa alkanut tuki ja kuntoutus. Lääkäreiden ja hoitajien lisäksi on mahdollista saada sosiaalityöntekijän, puheterapeutin, ravitsemusterapeutin, fysioterapeutin, psykologin ja sairaalateologin apua.

Joskus vastasairastuneen paras ymmärtäjä on sellainen, joka on itse kokenut saman. Yhdistyksemme kautta on mahdollista saada vertaistukea sekä omaisille että sairastuneille.
Lue lisää tukihenkilöistä täältä.

Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys ry toteuttaa suusyöpäpotilaille suunnattua kuntoutus - ja sopeutumisvalmennustoimintaa järjestämällä erilaisia kursseja. Ne on tarkoitettu sekä yksittäisille potilaille että heidän lähiomaisilleen.
Lue lisää kursseista täältä.

Artikkeli on referoitu Kurkku- ja suusyöpäyhdistyksen “Tietoa kurkunpään syövästä – Ohjekirja potilaalle ja hoitoon osallistuvalle” -oppaasta. Oppaan ovat kirjoittaneet professori, osastonylilääkäri Antti Mäkitie sekä dosentti, erikoislääkäri Leif Bäck yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan kanssa.




Liity jäseneksi

Täytä hakemus ja liity! Voit myös liittyä soittamalla 040 514 6045 tai paikallisosaston yhteyshenkilöille.